4.4.2007

Tamperelainen tutkimus vahvistaa muutoksen:
Audiovisuaalisella alalla menestyjäksi mullistamalla bisnesmallinsa

Tampereen ammattikorkeakoulun TAMKin tutkimus vahvistaa käsitystä, että lähivuosina tietoteknologia mullistaa tavat tehdä bisnestä kulttuuri- ja tietoalojen sisältöjen tuotannossa ja jakelussa. Kymmenessä vuodessa Internet-pohjaiset tietoverkkoyhteisöt ovat kehittyneet helppokäyttöisiksi ja sosiaalisesti yhdistäviksi media-alustoiksi, joissa jokainen voi olla paitsi uuden sisällön tuottaja myös oman asiansa globaali tarjoaja.

Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Cai Melakoski (vas.) ja ohjaaja Timo Vuorensola Tuotantoyhtiö Energiasta ovat perehtyneet sosiaaliseen mediaan. Korkearesoluutiokuva (348 Kt) Kuva: Kalle Heiska

Internet-työkalujen yhä helpompi käytettävyys on innostanut etenkin keskimääräistä nuorempaa työikäistä sukupolvea audiovisuaalisella alalla. Parhaimmillaan ne ovat jo oivaltaneet, että Internet-pohjaisissa yhteisöissä osaksi ilmaiseksi jakamalla ne voivat saada tunnettuutta, jonka voi kääntää toisaalla kannattavaksi liiketoiminnaksi.

AV-alalla on kiinnostus uudenlaiseen, sosiaalisen median liiketoimintaan. Tietoverkkoyhteisöjen avulla marginaalisina pidettävät elokuvat, kirjat, kuvat ja äänitteet voivat globaalista kuluttajajoukosta löytää hyvinkin taloudellisesti kannattavan määrän palvelun ja tuotteen ostajia. Alan yritykset tarvitsisivat koulutusta ja rahoitustukea kehittämistyöhönsä, sillä ne ymmärtävät riskin perinteisen liiketoiminnan hiipumiseen ilman voimakasta liiketoiminnan uudistamista.

TAMKin tutkimus osoittaa, että kulttuuri- ja tietosisältöjen tuottajissa on muutamia yrityksiä, jotka ovat jo osanneet ottaa käyttöön uusia, yhteisöllisyyteen perustuvia sosiaalisen median liiketoimintamahdollisuuksia. Media-alalla tämä näkyy toimitusten vuorovaikutteisiksi perustamina tietoverkkoaineistoina (blogeina), joista ne saavat uusien juttujen aiheita. Media tukee omaa perusbisnestään myös osaksi ostamalla käyttöoikeuksia kuluttajien yhteisöverkoissa julkisesti tarjoamiin digitaalisiin kuviin.

Kannattavaa yhteisöllistä liiketoimintaa on saatu aikaan peli- ja elokuva-alalla – esimerkkeinä Habbo Hotel ja Star Wreck. Nämä ovat avoimia toiminta-alustoja, joiden sisältöjen tuotantoon kuluttajat voivat osallistua. Samalla sisältöjen ylläpitäjät ovat tehneet alustojen maksullisista oheistoiminnoista uutta perusbisnestä. Esimerkiksi elokuvan Star Wreck vapaata katselua Internetissä hämmästeltiin, mutta kansainvälinen ”ilmaisjakelu” ja tunnettuus ovat sittemmin kääntyneet kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Sosiaalinen media näkyy myös musiikkialalla uudenlaisena liiketoimintana. Vast’ikään Kooga-yhtye pääsi Englannin Top 40 -äänitelistalle ensimmäisenä, jonka musiikki on levinnyt Internetin avulla - se ei ole julkaissut ainuttakaan CD-äänitettä. Yhteisöllisellä tietoverkkoteknologialla yhä useammat musiikin ammattilaiset ”vapautuvat” levy-yhtiöistä ja cd-tallenteista ja myyvät äänitteitään Internetin kautta suoraan kuluttajille.

TAMKin tutkimus uusista audiovisuaalisen alan liiketoimintamalleista on osa Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion johtamaa osallistuva talous -tutkimushanketta. Tähän osallistuvat myös Aina Group, A-lehdet, Tuotantoyhtiö Energia, Ericsson, Professia Oy, COSS, Mediamaisteri Group sekä osarahoittajana Tekes. Hanke päättyy vuonna 2008.

Lisätietoja: www.tamk.fi/kirjasto/Parteco_selvitys2007_MelSirTir.pdf