VTT:n kehittämän uuden solujen mittaukseen tarkoitetun kasvatusalustan muita etuja ovat suuri alustan pinta-ala, helppokäyttöinen, läpivalaiseva mikroskopia sekä helpompi ja edullisempi valmistus verrattuna nykyisin käytössä oleviin piiperustaisiin solututkimusmikropiireihin.

	Kuvassa mahdollinen hermosolujen kasvatusalustan pohjakuviointi, joka muistuttaa erään aistihermosoluryhmän rakennetta. Korkearesoluutiokuva Kuva: Jouko Viitanen

Soluverkoston uusi tutkimusmenetelmä perustuu lasilevylle tehtyihin mikroskooppisen pieniin, sähköisesti johtaviin alueisiin. Näiden mittausalustojen päälle tehdään tutkittavien solujen ja niiden muodostaman verkoston kasvatusalusta. VTT:n tutkimusprofessorin Jouko Viitasen mukaan parhaillaan kehitetään erilaisten hermosolujen elinkelpoisuutta edistäviä alustoja sekä hermosolujen kasvua ohjaavia biopinnoitteita. Menetelmällä voidaan sähköisesti ärsyttää soluja ja mitata kemiallisten aineiden vaikutusta kasvatettuihin soluihin. Kasvatusalustalla on suunniteltu tehtäväksi laajoja solukasvatuskokeita, jos hanke saa jatkorahoitusta.

TTKK:n tutkijatohtori Marja-Leena Linne on innostunut seurantamenetelmästä ja sen avulla mahdollisesti saatavasta uudesta tiedosta (datasta) hermosolujen toimintaan liittyen. Hänen tutkimuskohteenaan ovat muun muassa hermosoluista ja hermosoluverkostoista tehtävät laskennalliset mallit. Malleja varten tarvitaan paljon erilaista biologista dataa.

- Uudella menetelmällä eräät nykyiset, fyysiset ja tekniset mittausongelmat pystytään ratkaisemaan käyttäen uusia, herkkiä mikroelektroniikan komponentteja ja menetelmiä. Uskon, että käynnissä oleva kehitystyö edistää tulevaisuudessa myös ihmisen vioittuneen hermoverkon osan korvaamista hermokudos-elektroniikan avulla valmistetulla tekokudoksella, implantilla.

Menetelmän tuotteistuksesta on keskusteltu alustavasti. Koko hankkeessa Tampereella yhdistyy kansainvälisestikin harvinaisella tavalla poikkitieteelliset asiantuntijaosaamiset: sähköfysiologia (TaY/IMT, Tuula Jalonen), solubiologia (TaY/Solututkimuskeskus, Riina Sarkanen, Hanna Tähti ja Timo Ylikomi), bioanturitekniikka (VTT/TTE, Martin Albers, Jukka Lekkala, Jussipekka Tuppurainen, ja Inger Vikholm), elektroniikka (VTT/TUO, Jouko Viitanen), neurotieteisiin liittyvä matemaattinen mallinnus (TTKK/Signaalinkäsittely, Marja-Leena Linne ja Tiina Manninen) ja neurologia (TaYS/Neurologia ja kuntoutus, Jukka Peltola ja Aarne Ylinen).