VTT:n johdolla kehitetään älykästä koneiden kunnossapitoa
Tulevaisuudessa koneet kertovat yhä enemmän huollon tarpeestaan automaattisesti

VTT johtaa eurooppalaista tutkimushanketta, jossa kehitetään uusiin antureihin ja osittain langattomaan tiedonkäsittelyyn perustuva älykäs kunnossapidon järjestelmä. VTT:n kehittämällä järjestelmällä teollisuus voi vähentää huolto- ja kunnossapitotoimen kustannuksia sekä kalliita, yllättäviä seisokkeja, koska esimerkiksi koneet tunnistavat itsenäisesti oman öljynvaihtotarpeensa.

Saksalaisen Martechnic-yrityksen teknillinen johtaja Jim Bellew (vas.) ja VTT:n tutkimusprofessori Kenneth Holmberg suunnittelevat älykästä tulevaisuuden kunnossapitojärjestelmää. Kuva: Heikki Jokinen

VTT kehittää tutkimus- ja kehittämishankkeessa myös langatonta tiedonsiirtoa antureilta kunnossapitovalvojan kämmentietokoneeseen ja kunnossapidon älykkääseen kokonaisjärjestelmään. Älykkäässä kunnossapidossa satojen anturien alati päivittyvät tiedot voiteluaineiden fysikaalisista ominaisuuksista jalostetaan kunnossapidon suunnittelijoille kustannustehokkaiden päätösten pohjaksi. Päätöstentekijöiden tukena on myös Euroopassa ainutlaatuinen VTT:n diagnostiikkakeskus Espoossa.

Nykyisin keskimäärin puolet kunnossapidon kustannuksista aiheutuu määrävälein ajoitetuista huolloista. Paljolti varmuuden vuoksi -periaatteella tehtävät huollot sisältävät usein tarpeettomia, kalliiksi käyviä toimenpiteitä. Lisäksi tarpeeton huolto saattaa jopa aiheuttaa uusia ongelmia huollon jälkeisen sisäänajon takia. Toisaalta, nykyisin peräti 30 prosenttia kunnossapidon kustannuksista aiheutuu siitä, että tietyt osat tuotannossa ja koneessa päätetään yksinkertaisesti ajaa loppuun. Siitä seuraa myös kasvava riski lisäkustannuksille, koska yllättävä seisokki on vaara ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle.

VTT:n johtamaan älykkään kunnossapidon järjestelmän kehittämistyöhön osallistuvat useat eurooppalaiset tutkimuslaitokset, ajoneuvovalmistajat Fiat ja Volvo, työstökonevalmistaja Goratu Espanjasta, kreikkalainen automaattijärjestelmien valmistaja Zenon sekä eurooppalaisia pk-yrityksiä. Näiden joukossa ovat suomalaiset, langattomaan tiedonsiirtoon erikoistunut Wyselec Oy ja kiertovoitelujärjestelmiin keskittyvä Hydrox Oy. Tutkimus- ja kehittämishanketta rahoittaa EU 60 prosentilla ja hanke päättyy vuonna 2010.

Lisätietoja: