11.12.2008 Kasvitarhoille
haetaan suurta energiansäästöä
|
Kasvihuonekäyttöön,
kasvustorivien väliin suunnitellun valaisinverhon ovat
ideoineet lehtori Matti Horppu Tampereen ammattikorkeakoulusta (vas.)
ja toimitusjohtaja Esa Kivioja KKK-Vihannes Oy:stä. Verhon
koekäyttöä on jo tutkittu
kurkkuviljelmällä. Korkearesoluutiokuva (480 Kt) Kuva: Niko-Matti Kivioja |
Ammattikorkeakoulun
kehittämällä valaistusverholla on
kansainvälinen patentti ja hyödyllisyysmalli on
rekisteröity kotimaassa. Valaistusverho perustuu
pienienergiseen LED-tekniikkaan, ja se on parhaillaan
koekäytössä. Verhon
hyödyntämisoikeudet on NETLED Oy:llä, jonka
tavoitteena on kehittää siitä kaupallinen
tuote. Markkinapotentiaalia valaistusverholle on Pohjoismaissa,
Kanadassa sekä merkittävän pimeän
jakson takia myös Keski-Euroopassa.
Valaistusverholla saadaan kasvien yhteyttämiseen tarvittava
valo paljon pienemmällä
sähköteholla kuin nykyisillä
suurpainenatriumlampuilla. Verhon LEDien valoteho ja
värilämpötila voidaan
säätää optimaaliseksi: tuoreiden
tutkimusten mukaan on arvioitu, että kasvi
käyttää mieluiten kasvuvaiheessa eri
värilämpötilaa kuin
hedelmävaiheessa.
Kasvitarhojen valaistus-, lämpö- ja ilmastointi
voidaan valaistusverhon ansiosta toteuttaa monella tavalla
nykyisiä järjestelmiä helpommin.
Suurpainenatriumlamput edellyttävät vahvoja
tukirakenteita, kaapelointeja ja muuntajia. Lisäksi niiden
käyttöikä on vain kolmasosan LED-valaisimien
käyttöiästä.
Valaistusverho on tarkoitus tehdä loimineulosverkoksi, joka
sallii hyvän ilmankierron kasvustossa. Verho LEDeineen olisi
noin metrin levyistä verkkoa kasvirivien
välissä, ja verkko olisi kasvuston ja kasvihuonetilan
huoltoa varten helposti
käärittävissä ylös
rullalle. Esimerkiksi kahden hehtaarin kasvihuoneessa
LED-valaisinverhoverkkoa tarvittaisiin noin 12 kilometriä.
Kahden hehtaarin kasvitarhaviljely vaatii nykyisin 8.000 teholtaan 400
watin suurpainenatriumlamppua, joten pelkän valaistuksen
kokonaisteho on peräti 3,2 megawattia. Silti lamppujen
energiasta vain 10 prosenttia muuttuu valoksi, ja
tästäkin valo-osuudesta suuri osa kohdistuu muualle
kuin kasvuston yhteyttäville lehtipinnoille. Vuodessa koko
energiasta syntyy noin puolen miljoonan euron energialasku.
Suurpainenatriumlampuilla korkea pintalämpötila, ja
rivien välissä sijaitessaan ne aiheuttavat
polttovioituksia lehtiin ja hedelmään. Korkealla
sijaitsevat, paljolti lämpöä tuottavat
lamput hankaloittavat tasaisen 16–22 ºC:n
kasvustolämpötilan saavuttamista ja ilmankierron
ohjaamista energiaa säästävästi.
Valaistusverholle arvioidaan olevan aikanaan
käyttöä myös kukkatarhoissa
sekä monipuolisen väriohjauksen ansiosta koriste- ja
sisustusvalaistuksessa. Menetelmä sopii myös
esimerkiksi salaattien ja yrttien luolaviljelyyn
tiheään rakennetuilla alueilla. Verhon
kehittäminen on ollut osa Tampereen ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehittämistyötä, ja
sitä rahoitti mm. Tekes.
Kehittämistyöhön osallistui honkajokelainen
KKK-Vihannes Oy, joka tuottaa vuosittain 700 tonnia luomutomaattia.
Lisätietoja:
Tampereen
ammattikorkeakoulu lehtori Matti Horppu puh. 0400 225 695 etunimi.sukunimi@tamk.fi |
KKK-Vihannes Oy toimitusjohtaja Esa Kivioja puh. 0500 341 603 etunimi.sukunimi@kkk-vihannes.fi |
[ etusivu ] [ uutiset ] [ esittelyni ] [ in english ] |