 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
 |
|||||||||||||
|
väittelijä: DI Teppo Tossavainen. Syntynyt Tervossa. vastaväittäjät: Professori Klaus-Dieter Thoben, Bremenin yliopisto ja TkT Heikki Hämmäinen, Nokia Oyj. väitöskirjan nimi: System Usability of Complex Technical Systems ("Teknisesti monimutkaisten järjestelmien kokonaiskäytettävyys") Mobiilijärjestelmille kompleksisuuskatastrofi? Laajat, huipputekniikalla toteutetut modernit tekniset järjestelmät ovat monimutkaisia: mobiilit tietoliikennejärjestelmät, prosessiteollisuuden järjestelmät tai esimerkiksi lennonohjausjärjestelmät. Kun teknisen järjestelmän kompleksisuus ylittää tietyn rajan, kasvaa todennäköisyys virhe- ja kompleksisuuskatastrofiin. Tossavainen tutkii väitöskirjassaan kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla monimutkaisten teknisten järjestelmien käytettävyyttä kompleksisuusteorian ja biologian avulla, ja hän soveltaa teorioita tekniseen evoluutioon. Hän esittelee myös keinoja teknisen järjestelmän kompleksisuuden hallitsemiseksi.
Tossavainen määrittelee teknisen järjestelmän kokonaiskäytettävyyden järjestelmän operoinnin työläyden avulla. Kokonaiskäytettävyydessä otetaan huomioon kaikki järjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön, optimointiin ja palvelujen hallintaan liittyvät toimenpiteet. Lisäksi hän esittelee tavan mitata ja verrata monimutkaisten järjestelmien kokonaiskäytettävyyttä, joka on sitä parempi mitä pienempi on operoinnin työläys. Koska käytettävyys on perinteisesti ollut kognitio-tieteiden työkenttää, on käytettävyystutkimuksessa keskitytty pääosin vain käyttöliittymään, ihminen-kone-rajapintaan. Huipputekniikkaa kehittävässä yrityksessä työskentelevä Jukka Ranta viihtyy Espoon Laajalahdella, kompleksisten luonnonilmiöiden äärellä. Hänkin näkee analogian luonnon ja kompleksisten teknisten järjestelmien välillä. - Väittelijä luo uuden lähestymistavan, joka helpottaa vuorovaikutteisen, hyvin monimutkaisen teknisen järjestelmän suunnittelua hallittavaksi. Kokonaiskäytettävyys on saatava kilpailukykyiseksi erityisesti niillä nopeasti kehittyvillä aloilla, joilla on ratkaistavanaan myös perusteknisiä ongelmia, TKK:n automaatiotekniikan dosentti, työn toinen esitarkastaja Jukka Ranta sanoo. Väitöstyön empiirisessä osassa Tossavainen soveltaa kehittämäänsä kokonaiskäytettävyyden tarkastelutapaa nykyisiin GSM-matkapuhelinjärjestelmiin teleoperaattorin näkökulmasta; tulosten perusteella järjestelmien kokonaiskäytettävyys todetaan melko vaatimattomaksi. Nykyisin matkapuhelinjärjestelmien toimintojen tekniset ratkaisut eivät ole kovin optimaalisia mm. siksi, että järjestelmien uudet ominaisuudet tehdään yleensä aiemman tekniikan päälle muuttamatta tai poistamatta mitään vanhaa. - Kompleksisuusteorian väittelijä tuo uudelle sovellusalueelle, matkapuhelinverkkoihin. Matkapuhelinala on kasvanut isolla vuosivolyymilla, ja siksi uutta kokonaiskäytettävyyden lähestymistapaa olisi vastedes perusteltua käyttää alan uusien, yhä monimutkaisempien järjestelmien suunnitteluun, ylläpitoon ja käytön koulutukseen, Ranta sanoo. - Pitää myös muistaa, että nykyisetkin matkapuhelinjärjestelmät lienevät kompleksisimpia ihmisen luomia teknisiä järjestelmiä. Väitöstyössä esitellään lisäksi käsite sopeutumisympäristö (adaptive landscape), monen vuorovaikutuksessa olevan järjestelmän tutkimiseksi dynaamisessa, alati muuttuvassa ympäristössä. Tekninen tuotekehitys yrityksissä tapahtuu valitsemalla tuotekokonaisuuteen erilaisia osajärjestelmiä suuresta ratkaisumahdollisuuksien joukosta. Tuotteita kehittävät hi-tech-yritykset elävät yhteisevoluutiossa (coevolution) toistensa kanssa, ja näin kukin niistä muovaa toinen toistensa sopeutumisympäristöjä. Kun yritys yhdistää tutkimuksessa kehitetyn lähestymistavan hyvään kokonaiskäytettävyyteen, sillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää menestyksellisesti uusia kompleksisia teknisiä järjestelmiä. Teppo Tossavainen kertoo, että hänet innosti biologisen järjestelmän tutkimiseen ja tämän uuden, teknisen kokonaiskäytettävyyden tarkastelumallin luomiseen TKK:n poikkeuksellinen seminaarikirjavalinta: Kauffman Stuart (1992); The origins of order - Self-organization and selection in evolution, Oxford University Press, New York. |
|
|||||||||||
|
|
|
|||||||||||
|
|||||||||||||
 |
|||||||||||||
| Uutisteksti kuvineen vapaasti käytettävissä. Kalle Heiska | |||||||||||||
|
||
| [ etusivu ] [ uutiset ] [ esittelyni ] [ in english ] |
