Tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutus vakiintunut Turussa
Korkeakoulujen yhteistyö tukena IT-alan yritysten kansainvälistymisessä

Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteisen tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen TUCSin puitteissa on vakiintunut IT-alan diplomi-insinöörikoulutus Lounais-Suomessa. Turussa valmistuvat uudet IT-alan asiantuntijat edesauttavat osaltaan lähivuosina alan tutkimusetumatkan syntymistä ja säilymistä Suomessa ja Turun seudulla. Tietotekniikan keskus pystyy tekemään maakunnan yritysten kanssa globaalisti kilpailukykyistä soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä.

Toimitusjohtaja Tarmo Hahto (vas.) Business to Business Mediat Oy:stä ja professori Timo Järvi haluavat Lounais-Suomeen IT-alalle nykyistä vahvempaa yhteistyötä. Korkearesoluutiokuva (681 Kt) Kuva: Otto Rainio

Yritykset odottavat TUCSilta nykyistä suurempaa roolia korkeakoulujen, kuntien ja yritysten kesken määriteltävien käytännön IT-tavoitteiden tukijana. TUCS valmisteleekin parhaillaan muutamaa isoa tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, joita osaltaan suuntaisivat yritysten pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteet ja joissa hyödynnettäisiin Suomen korkeakoulujen parhaat IT-osaamiset. Myös ICT Turku Oy:n äskettäin tekemä selvitys Varsinais-Suomen IT-alan tavoitteista tukee maakunnallisen IT-toiminnan vahvistamista.

TUCSin tavoitteiden toteuttamista helpottaa kesällä 2006 valmistuva uusi ICT-talo, sillä TUCS on toiminut käytännössä hajallaan perustajakorkeakoulujensa tiloissa. TUCS pyrkii uudistamaan myös toimintansa rahoituksen. Opetusministeriön rahoitus tälle Suomen ensimmäiselle ns. tohtorikoululle on ensiarvoinen, mutta tavoite on sitouttaa maakunnallisella, Suomen Akatemian, yritysten, Tekesin ja EU:n rahoituksilla kansalliset IT-osaajat ja kansainväliset partnerit tulokselliseen, globaaliin IT-alan kehittämistyöhön.

Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskusta TUCSIa johti vuodesta 2002 professori Timo Järvi, ja hän jäi tehtävästä eläkkeelle syyskuun alussa. Hänen mukaansa IT-alalla Suomessa tuhlataan resursseja tekemällä liian monia, tehottomia ja huonosti yhteensopivia tietojärjestelmiä. Esimerkiksi Suomen sairaanhoitopiirit kehittävät samanaikaisesti erilaisia järjestelmiä ja myös kunnille tarjotaan muutaman tietojärjestelmätuottajan toimesta liiaksi toisistaan poikkeavia järjestelmiä. Tavoitteeksi pitää hyväksyä yhteinen etu, kansallisella yhteistyöllä luodut valtakunnalliset perustietojärjestelmät. Tällaisilla voidaan saavuttaa kansainvälistäkin kilpailukykyä.

Lisätietoja: