3.9.2007

Ravinteet kiertoon ympäristöä säästäen
Tampereella käymäläkompostilla lannoitetut peruna ja kaali myös makutestiin

Tampereen ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan alan tutkimushankkeessa kuivakäymäläjätteellä lannoitetut peruna ja valkokaali tutkitaan myös makutestein Kuopion yliopistossa. Ravinnekiertotutkimuksessa käytettiin lannoitteena päästötön kunta -hankkeessa Västanfjärdissä kerättyä käymälän eroteltua virtsaa ja yksityistalouksien käymäläkompostiainesta; nämä todettiin tutkimuksella ennen kylvöä mikrobiologisesti ja kemiallisesti hyvin turvallisiksi lannoittamiseen.

Viljelylohkoittain neljällä eri tavalla lannoitetut perunat ja kaalit tutkitaan muun muassa makutestein. Korkearesoluutiokuva (572 Kt) Kuva: Kalle Heiska

Peruna nostetaan hellävaraisesti ja sato otetaan tarkoin talteen. Korkearesoluutiokuva (474 Kt) Kuva: Kalle Heiska

Kuivakäymäläjäte on ravinnelähteenä alustavien tulosten mukaan terveydellisesti turvallista, tehokasta ja ympäristöä säästävää. Eroteltua vanhennettua virtsaa ja kiinteän ulosteen kuivikekompostia lannoitteena käyttäen on mahdollisuus hyödyntää luonnon omia ravinteita. Samanaikainen ympäristön pienempi kuormitus voi osoittautua hyödylliseksi aluksi erityisesti kehitysmaissa, Itä-Euroopan laajoilla kotipuutarhoilla ja esimerkiksi Tukholman ja Göteborgin välisellä vähäisen makean pohjaveden alueella.

Tampereen ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan alan tutkimushankkeessa Kuopion yliopisto tutki keväällä ennen Nicola-perunan ja Castello-valkokaalin kylvämistä Västanfjärdin käymäläjätetuotteet. Tulosten mukaan lannoitteina käytetyt virtsa ja käymäläkomposti ovat mikrobiologisesti ja kemiallisesti hyvin puhtaita, sillä tauteja aiheuttavien salmonella- ja esimerkiksi kolibakteerien määrät alittivat selvästi maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteille asettamat maksimimäärät.

Peruna istutettiin ja kaali kylvettiin kesäkuun alussa Tampereen kaupungin viheryksikön puutarhaan. Kasvit kylvettiin viiteen eri koeruutuun siten, että puhtaan virtsan, käymäläkompostin, näiden 50-prosenttisen sekoituksen ja teollisuuden keinolannoitteen typpimäärät ovat samat ja kasvinviljelyn ympäristöasetusten enimmäismäärät; perunalle 80 kg/ha ja valkokaalille 175 kg/ha. Viidennellä eli verrokkiviljelyruudulla maaperää ei lannoitettu ollenkaan.

Perunan laatu ja satomäärät ovat jo tutkittavina Kuopiossa ja Tampereella. Kuopion yliopisto tekee perunalle ja korjattavalle valkokaalille hygieniatestien lisäksi normaalit makutestit, joissa eri tavoin lannoitetut perunat ja kaalit pannaan maultaan ja muutenkin paremmuusjärjestykseen.

Tämä ravinnekierto-käymäläkomposti-tutkimus on maailmanlaajuisesti harvinaisen kattava. Tampereen ammattikorkeakoulun edustajat esittelivät äskettäin tutkimuksen tuloksia kansainvälisessä Sustainable sanitation: Eco-cities and villages -konferenssissa Kiinasssa. Ammattikorkeakoulussa kaksi opiskelijaa tekee tutkimusaiheesta opinnäytetyöt ja Kuopiossa tutkimus liittyy kahteen valmisteilla olevaan väitöskirjatyöhön.

Lisätietoja: