Tampereen ammattikorkeakoulu myös haja-asutuksen jätteiden ja jäteveden käsittelyn kansainväliseksi asiantuntijaksi

Tampereen ammattikorkeakoulussa TAMKissa on tutkittu haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien ravinnepitoisuuksia ja testattu uusimmilla jätevesien eri käsittelytekniikoilla saatavia puhdistustuloksia. Tulokset helpottavat haja-asustusalueiden uusilta kiinteistöiltä vaadittavaa talousjätevesien ja käymäläjätteiden käsittelyn suunnittelua. Yksi tavoite on parantaa suomalaisten jäteveden käsittelytuotteita valmistavien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. TAMKista on tullut kansainvälinen aihepiirin asiantuntija.

Kuvassa suunnittelija Raini Kiukas (Kopli Oy, vas.) sekä TAMKista yliopettaja Marjukka Dyer, tutkimusjohtaja Perttu Heino ja lehtori Eeva-Liisa Viskari. Korkearesoluutiokuva (378 Kt) Kuva: TAMK

TAMK osallistuu myös ainutlaatuiseen kansainvälisen sisäkuivakäymälästandardin määrittämistyöhön. TAMK on ollut asiantuntija selvitettäessä kriteereitä EU-direktiivien mukaisten sisäkuivakäymälöiden standardille, testaukselle ja CE-merkinnälle. Sisäkuivakäymälöille on jo toki määritelty pohjoismaisia vaatimuksia, mutta missään ei vielä vaadita kuivakäymälöille edes rakennuslupaa. Tampereella järjestettiin jo vuonna 2003 maailman ensimmäinen kuivakäymäläkonferenssi, jota TAMK tuki sekä asiantuntijana että taloudellisesti.

Uudet EU-maat ovat kuivakäymälöitä paljon käyttävinä erityisen kiinnostuneita TAMKin hankkeista. TAMKissa tehdään tutkimuksia myös alkaneessa EU-rahoitteisessa jatkohankkeessa, jossa suunnitellaan ja tehdään Pirkanmaalle kymmenen ja Viroon ja muualle Eurooppaan muutamia esimerkkejä sisäkuivakäymälöistä. Tamperelaiset esittelevät keväällä tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja tavoitteita myös kansainvälisessä ekosanitaatiokonferenssissa Etelä-Afrikassa. Yksi tavoite on lisätä kehitysmaissa tietoisuutta, miten erottaa puhdas ja likainen vesi ja miten ihmisperäiset ulosteravinteet saadaan yksinkertaisesti hyötykäyttöön.

Haja-asutusalueiden jätevesien ja jätevesilietteiden tutkimuksen ovat rahoittaneet TAMK, Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta, Pirkanmaan ympäristökeskus, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Kemira, Vapo ja joukko paikallisia yrityksiä.

Suomalainen maankäyttö- ja rakennuslaki edistää kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulaki määrää talousvesien käsittelyn periaatteet ja terveydensuojelulaki kuivakäymäläjätteistä. Kunnat voivat antaa kiinteistöille paikalliset talousvesien ja käymäläjätteiden käsittelyohjeet ja -määräykset. Jäteravinteiden kierrättäminen pelloille ja puutarhoihin olisi käytännönläheinen ja edullinen tapa ja vahvistaisi haja-asutusalueen kestävää kehitystä. Paikalliset, asukkaiden omat jäteratkaisut helpottaisivat samalla maksullisen, kunnallisen käymäläjätteen käsittelyn järjestämisestä syntyvää suurta haastetta.

Kuntien jätehuoltojärjestelmillä on nykyisin hoidettava muun lietteen ja jätteen paitsi kuivakäymäläjätteen kuljetus ja käsittely. Pirkanmaan kuntien asukkaista 20 prosenttia eli 80.000 asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Nykyisin moni jätelietelitra päätyy sellaisenaan peltoon, vaikka se on kiellettyä. Haja-asutusalueiden lietteen käsittelypaikkoja ovat perinteisesti kuntien jätevedenpuhdistamot, mutta Pirkanmaalla niiden nykyinen puhdistusteho ei riitä tulevaisuuden tarpeisiin.

Lisätietoja: