Vasen: VTT:n järjestelmällä saatu tarkka kuva. Oikea: Kuva ilman skannausta; kuva hyvin epätarkka. SMD-vastus: oikeat mitat noin 1,0 mm x 0,5 mm x 0,3 mm Korkearesoluutiokuva  (51 038 tavua)

Elektroniikkatuotteissa ja muuallakin käytetään jo nykyisin mikrokokoisia komponentteja, joita on mahdoton nähdä omin silmin. Osien mitat ovat millimetristä mikrometriin, osat pienenevät edelleen. Tällaiseen mikromaailman osien kokoonpanoon ja laaduntarkkailuun VTT on kehittänyt ainutlaatuisen konenäköjärjestelmän prototyypin.

Elektroniikkatuotannon mikromanipulaattori on robotti, joka käsittelee mikrokokoisia kappaleita. VTT:n uusi konenäköjärjestelmä tehostaa oleellisesti manipulaattorin työskentelyä, koska manipulaattori saa tarkkoja kuvia kappaleista.

Mikromaailmassa on vain rosoisia pintoja ja pöly on samankokoista kuin komponentit. Mikrokokoisen ”tilan” muita hankaluuksia ovat valaistus, painovoima sekä adheesio- ja sähköstaattiset voimat. Siksi kappale on paikonnettava 3D-avaruudessa, koska on mahdotonta luottaa komponentin sijaitsevan tietyllä fyysisellä alustalla.

VTT:n järjestelmä skannaa kohteen yhdellä liikkuvalla kameralla. Samalla kappaleen yksityiskohdista saadaan syvyystieto, josta selviää kappaleen asento ”tila-avaruudessa” ja kappaleesta luodaan 3-ulotteinen pintamalli.

- Aiomme hyödyntää VTT:n uutta konenäköteknologiaa. Fotoniikka on ala, jolla erityisesti tälle VTT:n yksikameraiselle tulee käyttöä, JOT Automationin järjestelmäasiantuntija Juha Yliollitervo sanoo. Hänen mukaansa mikromaailman konenäköä käytetään komponenttien valmistukseen liittyvien laitteiden toteutuksessa, komponenttien kokoonpanokäsittelyssä ja tuloksen laadun seurannassa.
Nykyisin elektroniikkateollisuudessa käytetään usean kameran konenäköjärjestelmiä; siten asennetaan esimerkiksi matkapuhelimen muovikuoreen mikrofoni. Nykyjärjestelmien suurentavat linssit antavat kuitenkin tuleviin tarpeisiin syvyysterävyydeltään liian epäteräviä kuvia.	SMD-vastuksen 3D-malli OpenGL -grafiikalla Korkearesoluutiokuva (107 124 tavua)

Mikromaailman konenäköjärjestelmän kehitystyön on tehnyt VTT Automaatio. Työn on rahoittaneet Tekes, JOT Automation, Orbis, Perlos Automation, Planar Systems Oy ja VTT. Kehitystyö on osa Tekesin PRESTO-teknologiaohjelmaa.

Lisäksi VTT valmistelee parhaillaan TTKK-yhteistyötä, jolla tämä konenäköjärjestelmä liitetään siellä kehittävään uuteen, aiempaa tarkempaan mikromanipulaattoriin. Elektroniikka-alan ja fotoniikan lisäksi biotekniikka on lupaava uuden VTT:n konenäköjärjestelmän sovellusala.

Lisätietoja:

VTT Automaatio Matti Saarinen puh. 040 822 2906	JOT Automation Juha Yliollitervo puh. 040 730 7641