2.12.2013

Tampereen ammattikorkeakoulun innovaatioista syntynyt yrityksiä
Poistuva rahallinen tuki alkaa vaikeuttaa ideoiden kehittämistä

Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK on kehittänyt hyvän tukimenettelytavan opiskelija- ja henkilökunnan uusien ideoiden arvioimiseksi ja sparraamiseksi. Sen avulla on viime vuosina syntynyt yli 10 uutta yritystä ja useita innovaatioita on lisensioitu. Ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminta on kuitenkin vaarassa heikentyä roimasti, koska nykyinen ulkopuolinen rahoitus innovaatiotoiminnalle loppuu ensi vuonna.

Tampereen ammattikorkeakoulussa on syntynyt uusia ideoita esimerkiksi energia-alalta. Kuvassa ammattikorkeakoulun innovaatioasiamies Markku Oikarainen (vas.) ja vararehtori Mikko Naukkarinen. Korkearesoluutiokuva (1,34 Mt) Kuva: Kalle Heiska

Ammattikorkeakoulujen yksi tehtävä on tukea alueellaan uuden yritystoiminnan syntymistä; tähän sisältyy tuki uusien yritysideoiden kehittämiseksi. Oppimisen aikana TAMKissa syntyneet ideat on ollut helppo tuoda TAMKin järjestelmälliseksi kehittämään innovaatiopalveluun – arvioitavaksi ja jalostettavaksi. Tänä vuonna TAMK on arvioinut lähes 50 uutta ideaa.

Useimmat uusista TAMKin ideoista on tuotu jatkotyöstettäviksi aiheiksi opiskelijoiden projekti- ja opinnäytetöihin. Monelle idealle on teetetty ulkopuolisilla asiantuntijoilla uutuustuote- ja patenttiarviointeja, joilla on selvitetty idean kaupallistamis- ja suojausmahdollisuus. Tätä selvitystyötä on rahoitettu kaksi viime vuotta Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelun kautta. Tämä rahoitus ammattikorkeakouluille loppuu joulukuussa 2013. Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelu siirtyy tammikuussa Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulle, mutta ELY-keskus toki pyrkii ylläpitämään kansallista innovaatioverkostoa.

TAMKin innovaatiotoiminta on viime vuosina kehittynyt valtavasti. Uusien ideoiden omistajat ovat tuoneet ideat luottamukselliseen käsittelyyn, ja ideoiden kasvanut määrä on johtanut yhä useammin kannattavaan, uuteen yritystoimintaan. TAMK sitoutuu ensi vuonnakin ylläpitämään oman innovaatiotoimintansa nykyisen tasoisena.

Korkeakoulujen yhteinen, uudenlainen innovaatiorahoituksen mekanismi olisi tarpeen, koska useimmiten tarvitaan asiantuntija selvittämään edellytykset uuden idean kaupallistamiseksi. Toinen tapa sitoa korkeakoulujen uudet ideat alueen yrityselämään olisivat alueelliset riskirahoittajat, pääomasijoittajat. Riittävä tuki korkeakoulujen innovaatioprosessin alkupäähän – ennen yrityksen perustamista – palkitsisi alkavina uusina yrityksinä alueellisen elinkeinoelämän.

TAMKin innovaatioprosessiin on tullut ideoita kattavasti eri oppimisaloilta: bio-, elektroniikka-, elintarvike-, energia-, kone-, metsä- ja esimerkiksi rakennustekniikasta. Paljon on tullut ideoita myös uusiksi apuvälineiksi ja hyvinvointiin sekä oppimiseen liittyen. TAMKin innovaatiotiimi odottaa etenkin useaa oppimisalaa yhdistäviä uusia ideoita; myös sosiaali- ja terveysalalla monia asioita voisi ilmeisesti tehdä toisin.

Lisätietoja: http://tamk-tuotevayla.gemilosocial.fi/