UUTTA HUIPPUTEKNIIKKAA!

Kalle Heiska

tiedetoimittaja
etusivu uutiset esittelyni
Pages in English

18.5.2009

Ammattikorkeakoulut vertasivat toimintaansa vastaaviin keskieurooppalaisiin
Tutkimus- ja kehitystoiminnalla Suomessa pienempi painoarvo

Pirkanmaan, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut ja Vaasassa toimiva Yrkeshögskolan Novia ovat todenneet vertailevassa selvitystyössään, että Suomessa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyölle on heikommat taloudelliset toimintamahdollisuudet kuin vastaavissa oppilaitoksissa Keski-Euroopassa. Useat eurooppalaiset ammattikorkeakoulut kirkastavat parhaillaan tavoitteitaan tutkimus- ja kehitystyölle; Suomessa ammattikorkeakoulut odottavat lisäksi uusia, maakunnallista elinkeinoyhteistyötä tukevia rahoitusmuotoja.

Ulla-Maija Koivula ja Perttu Heino
Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yliopettaja Ulla-Maija Koivula ja Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Perttu Heino ovat osallistuneet selvitystyöhön, jossa verrattiin keskenään suomalaisten ja keskieurooppalaisten ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Korkearesoluutiokuva (1405 Kt)
Kuva: Kalle Heiska

Suomen ammattikorkeakouluille vuosituhannen alussa asetettu ns. kolmas tehtävä edellyttää, että ammattikorkeakoulut tekevät alueensa kehitystä ja elinkeinorakennetta tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Neljä länsisuomalaista ammattikorkeakoulua vertasi selvityksessään T&K-toimintaansa kolmeen vastaavaan, monialaiseen korkeakouluun Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa.

Vertailussa mukana olleet seitsemän ammattikorkeakoulua ovat viime vuosina muuttuneet pelkistä opetuskorkeakouluista tutkimustuloksia maakunnassaan käytäntöön soveltaviksi tutkimuksen ja tuotekehityksen osaajiksi. T&K-työn kumppaneina ovat julkinen sektori, yritykset ja niin sanotun kolmannen sektorin yhteisöt.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus on Keski-Euroopassa järjestetty monella eri tavalla – kuten Suomessakin. Keski-Euroopassa erityisesti valtiovalta osoittaa Suomea selkeämmin suoraa rahoitusta nimenomaan ammattikorkeakoulujen maakunnalliseen elinkeinoelämään kytkeytyvään T&K-toimintaan. Lisäksi, Keski-Euroopassa osa opettajista on tutkija-opettajia; heitä kannustetaan lisätutkimusrahoituksella, kun he saavat aikaan uusia T&K-hankkeita.

Kunkin vertailun ammattikorkeakoulun T&K-työssä on ollut oma strateginen vahvuutensa: elinkeinoelämän tuki, opiskelijoiden osaaminen ja työllistyminen, opettajien hanketoiminnan ja osaamisen edistäminen, julkaisutoiminta, ulkopuolisen rahoituksen saaminen, akateemisen tutkimusosaamisen osoittaminen tai esimerkiksi T&K-toiminnassa verkostoituminen. Selvitystyön tehtyään korkeakoulut solmivat keskenään uusia kansainvälisiä T&K-yhteistyösopimuksia – liittyen muun muassa Länsi-Suomen alueen Innovaatio Allianssi -hankeideaan.

Opiskeluun liittyen ilmeni, että Keski-Euroopassa ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkeisen maisteritutkinnon opiskelija perehtyy aluksi tutkimustoiminnan perusmenetelmiin. Toisen vuoden käytäntöön soveltavan maisterityöaiheen hän voi valita laajasta, kotimaisten ja jopa ulkomaisten korkeakoulujen sivuainevalikoimista. Suomessa ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkeen voi suorittaa  1–2 vuoden lisäopinnoilla soveltavaan tutkimukseen perehdyttävän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon – samalta alalta kuin perustutkinto.

Tämä suomalaisia ja keskieurooppalaisia ammattikorkeakouluja vertaava ja hyviä kansainvälisiä käytänteitä luotaava benchmarking-selvitys oli opetusministeriön korkeakoulujen arviointineuvoston rahoittama tutkimus ja osa ammattikorkeakoulujen omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hankkeen koordinoi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja: 
- Koivula, U-M; Ala-Uotila, E; Engblom, S; Heino, P; Jungerstam-Mulders, S; Koivumäki, A; Puurtinen, H-G;Salo, K; Sankelo, M: R&D Strategies and Actvities – Comparing Universities of Applied Sciences in Finland, the Netherlands, Belgium and Germany. ISBN 978-952-5281-37-8.
- Hiltunen, K; Kekäläinen, H: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä, s. 49–68. ISBN 978-952-206-082-2.

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Yliopettaja Ulla-Maija Koivula
puh. 050 570 2471
etunimi.sukunimi@piramk.fi
Tampereen ammattikorkeakoulu
Yliopettaja Ari Koivumäki
puh. 050 590 9312
etunimi.sukunimi@tamk.fi


Uutisteksti kuvineen vapaasti käytettävissä. Kalle Heiska
[ etusivu ] [ uutiset ] [ esittelyni ] [ in english ]