25.2.2009

Tampereen ammattikorkeakoulun ja Suomen valokuvataiteen museon tutkimus:
Valokuvataide saanut Suomessa arvostuksen kansainvälisyyden kautta

Moni 10–20:n viime vuoden aikana kansainvälisesti menestynyt suomalainen valokuvataiteilija on tullut kotimaassaan tunnetuksi ”ulkomaiden kautta”. Samalla suomalainen valokuvataide on alkanut määrittyä aiempaa enemmän kansainvälisyyden kautta. Silti menestynyt valokuvataide on pääosin välittänyt myös perinteistä kuvaa suomalaisuudesta.

Tampereen ammattikorkeakoulussa neljännen vuosikurssin kuvataiteen opiskelijat Elise Mäkitalo (vas.) ja Liina Mäki-Patola pohtivat koulutuspäällikkö Juha Suonpään kanssa kuvien merkityksellistämisen erilaisia vaihtoehtoja. Korkearesoluutiokuva (1406 Kt) Kuva: Antti Haapio

Juha Suonpää Tampereen ammattikorkeakoulusta on todennut tutkimuksessaan Suomen valokuvataiteen menestystekijöiden murroksen alkaneen 15–20 vuotta sitten. Ensimmäisellä EU-vuosikymmenellä valokuvataide nousi Suomessa vahvimmaksi kuvataiteen osaksi, se kaupallistui ja suuntautui länteen. Moni suomalainen valokuvataiteilija haki kannukset kansainvälisistä gallerioista – vasta tämän jälkeen hänet huomattiin kotimaassaan.

Tutkimuksen mukaan suomalainen valokuvataiteen menestyjä on osannut sovittaa yhteen vaatimukset valokuvan tai valokuvaajan kansainvälisyydestä, jonka piti kuitenkin pohjautua ”suomalaisen omakuvaan”. Tätä hän ilmensi tyypillisesti kolmella tekijällä: ihminen-luontosuhteesta kumpuavalla muinaismetsäläisyydellä, selkeällä suomalainen-mies-nainen-sukupuolikuvalla ja kuvauksella Suomesta eurooppalaistuneena rajamaana – eksoottisena turistikohteena.

Valokuvataiteilijan suomalaisuus on helpottanut hänen työskentelyään erityisesti muiden pienten kansojen ja rajamaiden ihmisten ja olosuhteiden parissa. Taiteilija on työtä tehdessään tullut samaistetuksi kanssaeläjäksi, ei tirkistelijäksi eikä visuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi.

Suomalaisen valokuvataiteen kansainvälinen menestys on vaikuttanut paljolti myös valokuvaajien  toimeentuloon ja mm. apurahapolitiikkaan. Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimuksen tulokset ovat uusi työkalu valokuvataitelijoille, tämän taiteenalan vientityötä tekeville ja muille toimijoille. Tulokset antavat uutta, konkreettista perustaa kriittiselle keskustelulle nykyisestä ja tulevasta valokuvataiteen sisällöstä ja laadusta.

Tuloksia voidaan käyttää myös suomalaisen valokuvataiteen korkeakouluopetuksen suunnittelussa. Tehdyssä tutkimuksessa ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat valokuvataiteen teosten ja näistä kertovien tekstien monipuoliseen analysointiin. Merkittävää tutkimuksessa oli erityisesti menetelmä, jossa tiettyä valokuvataiteen menestysteosta jäljiteltiin; siitä tuotettiin liioittelun ja huumorin keinoin uusi valokuva (ns. pastissi-menetelmä).

Tutkimus tehtiin vuosina 2005–2008, ja se oli osa Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyötä. Suonpään tutkimus sisältyi Suomen valokuvataiteen museon Pohjan Tähdet -hankkeeseen, jossa tutkittiin suomalaisen valokuva- ja videotaiteen kansainvälistymistä. Hankkeen päärahoittaja oli Suomen Akatemia.

Lisätietoja: